tiistai 20. joulukuuta 2016

Ja öisiä katuja

Olen kuvannut pimeinä iltoina neonvaloja, katuvaloja, karusellejä, vuoristoratoja, valaistuja teattereita, mainoksia ja kylttejä - kaamoksen keskelle on tullut hurja määrä keinotekoista valoa, joka tuntuu samalta kuin viktoriaanisella ajalla, kun kadut, oi nuo liikehtivät tirks näyttämöt, valaistiin ylipäätänsä ensimmäistä kertaa - hyvin. Eikä kyse ollut silloinkaan kansalaisten turvallisuuden tunteen lisäämisestä. Olen matkalla musiikkitalon Sibeliuksen Myrskyyn, jossa on myös narraajana elikkä kertojana Jussi Nikkilä. Hän oli pukeutunut Shakespearen ajan samettiviittaan ja sukkahousuihin - syystäkin. Apropoo - teatterissa ja Mel Brooksin komediassa sankarit sukkahousuissa, sukkahousut keksittiin vasta joskus 1930-luvulla. tai vaihtoehtoisesti 1960-luvulla. Baletissa "sukkahousut" elikkä trikoot eivät jätä mitään arvailujen varaan - en siis ymmärrä pelkureiden pilkkaa, että olisivat epämiehekkäät. Pah - ja kaikkea muuta. Nyt Pähkinänsärkijän pariin!
Tässä alkuperäinen kuva. Haluan kuvaan lisää synkkyyttä. Kuvassa on nostokurki - uusi kirjasto nousee. 

My Helsinki neonteksti Töölönlahdelta
Kuvissa ei tarvitse olla kuvatekstejä mutta tässä valoista oikealla muodostuu merihirviö, nainen, seireeni joka keikkui - ei niin kovinkaan kauan sitten vielä maailman karttojen laidoilla - minne maailma loppui.... Tai alkoi.... 
Kiasman tuorein näytely myös heijastuu neonvaloissa - maailma on tulinen pätsi, littaantunut potkittu pallo. Taikka nöyryytetty sirkus-elefantti, kuten tässä heijastumassa.

Maailmanpyörä palaa... Poikkitaiteellisissa projekteissani käytän paljon laulun sanoja, oikein tai väärin kuultuja, alleviivaamaan tai herättämään kysymyksiä
NEON - nautin Up around the bend piisistä mennen tullen - aina kun saavun metsiköstä neonvaloihin ja vice versa ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Juhannustaikoja 2017

Juhannuksentaioissa on ollyt pohjana elämän jatkuminen, jotta lapset huolehtisivat vanhemmistaan, ja jotta naaras voisi parantaa mahdollsuuk...