New Order at Flow Festival Helsinki 14.8.16. Flow 2016 Suvilahdessa oli punkin esi-isän Iggy Popin ja post-punkin kalpeiden synkkien poikien - Morrissey ja New Order - juhlaa. Mutta New Order. Päivän kovin rumpali Stephen Morris iski tainnoksiin kautta [t]aikamatkalle jonkin uuden juurelle. Synkkyys ja melankolia on rantautunut saarivaltiosta ja istuu mukavasti slaavilaiseen melankoliaan. Inch by inch.... apua kuinka hyvältä kuulostaa Singularity semihyvillä uudehkoilla 50% alen vihreillä nappikuulokkeilla, huh huh, mikä flirttaileva aikamatka... Kuinka mukavaa on syödä rusinoita ja kuunnella syntikoita... New Orderin grafiikka ja lasershow on sekoitus arvokasta lasimaalausta, josta valo ulkoa kuultaa, ja heijastuu sateenkaaren väreissä... ja tunnelmakin on sakraali, korkea, ja samalla hyvinkin Factory, sekä Warholin Tehdas ja pop-taiteen makea monistettavuus, karkki- tai sorbettiväreineen, että Manchesterin Factory tuo märkien unelmien tehdas ja unohtumattomien riippumattomien levyjen, musiikin, ja verellä kirjoitttujen sopimusten karhean tiilipintainen kehto... sopii hyvin industraaliin Suvilahteen. New Orderin grafiikka sopii myös värityskirjoihin - ne ovat vaan valmiiks väritettyjä..
Ja mitkä ihanat syntsat ja avaruusäänet! Flirttailevatko heput ja donna vaiko kuittailevat uusille ysittäjille? yritäjille joille 1980-luku on... New Orderille ja meille tuo aika oli ihana temmellyskenttä, jolloin mikä tahansa oli mahdollsta eikä vielä keksittyä... Oli kyllä Tschernobyl ja Two tribes go to war - tuon ajan kylmä sota aka asevarustelu... Mutta ihanaa että tämä joukko jatkaa.. ja saa käyttää syntsaa ja kitaraa ja rumpuja ja laasereita... ja yleisö heiluttaa persettä tai mustata huulet, tai mitä hulluinta - kumpaakin! Yhtä aikaa! ;) New Orderista saa helposti sekä klassista musiikkia että myös iskelmää. Entäpä bläkkis-versio? Soldiers with no weapons... Blue Monday tulee aina mieleen kun Tukholmassa kuuntelee liikennevaloja, täysin samanlainen nakutus kuuluu - mutta pitääkö silloin kävellä vai odottaa...
En tiedä oikein pidinkö True Faithin tästä versiosta, olisi ehkä pitänyt opetella laulamaan se viittomakielellä.. Olisi saanut olla vielä surullisempi.. Minulla tuli kyyneleet vain puoliposkeen kuten Shitley siis Shirley Templellä, joka kysyi lapsitähtenä ohjaajalta haluaako kyynelvanan pysähtymään poskeen vaiko valuvan leukaan.. Hm. höllywööd on karmea koneisto. Sen sijaan New Order on minulle niin emotionaalinen. Ian Curtis teki valinnan, ja Joy Division muuntautui täksi. Setlist biisilista
Kyllä täytyy sanoa että nautin koko rahan ja kolmen kymmenen vyuoden edestä. Ja voisin jopa uudelleen. Pian..
Samalla pääsi tutustumaan uuteen musiikkiin kutenpienten lavojen / klubien parhaimmat Litku Klemetti & Tuntematon Numero ja Jaakko Eino Kalevi ja Suistamon Sähkö, ja muihin, isojen ja pienten näyttämöiden huikeimmat vedot tai pelottavimmat äänimaailmat, tai maailmoja syleilevät ja tasa-arvoa julistavat suurin sydämin, tai prideään nauttien persettä diskossa heiluttaen, post-punkin uudelleen keksien, tai brittipopin, tai kuten Daughter, Irina Björklund, Anna von Hausswolff, Kristiina Männikkö, Elatu Nessa, Hercules & Love Affair, ANOHNI: Hopelessness, the Sultans. Lavalla oli todella upeita naisia ja miehiä ja kaikkia muitakin siltä väliltä. Other Soundin vessoissa oli unisex logot kuvat mutta sukupuolisidonnaiset tekstit. Naisten puolella lattialla oli paljon kimalletta... Miesten puolella vähemmän jonoa. Joku meistä oli vielä matkalla siihen oikeaan sukupuoleensa, ja oli siksi mustan harson peitossa, joka myös voisi olla polittiinen veto, uhri, uhrijuhla ja pyöveli - mutta äänijänteet olivat kunnossa, ja näin keikka hyvinkin mystinen, ja taiteellinen, kasvot peitossa..
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.